Seinien uudelleen maalaus

Kun seinien maalaus tuli ajankohtaiseksi hilseilevien maalipintojen vuoksi, ensimmäinen ongelma oli; mistä telineet?
Kyselin vuokratelineiden hintoja ja totesin, että sillä vuokra-ajalla, joka yhdeltä mieheltä menee seinien puhdistamiseen vanhasta maalista, rakojen kittaaminen elastisella kitillä, pohjustus ja uuden maalipinnan muutamaan kertaan sively, menisin konkurssiin.
Jotta itse maaliin jäisi riittävästi rahaa, päätin ostaa edullisimmat kuuteen metriin yltävät telineet. Ne löytyivät Bauhaussin tarjouksesta ja ne olivat alumiiniset, siis kevyet ja ruostumattomat.
Kaupan olevissa kevyissä telineissä oli muutama ongelma jotka on hyvä tiedostaa. Ensinnäkin ne ovat työtasoltaan melko ahtaat, n. 150 - 200 cm kertaa 60-75cm. Toiseksi, täyskorkuisena ne ovat huterat. Jalustaan saa ostaa levitysjalkoja (tukia) ja painoja jotka vakavoittaisivat telineitä mutta itse päädyin telineen harustamiseen.
Harustuksen tein huolella, suosittelen. Huojuvilla telineillä maalaaminen ei tahdo onnistua ja kaatuva teline on itsemurhaväline, tai ainakin niillä pääsee kevyesti vähintäänkin puolivartalokipsiin.

Harustimina käytin vahvoja kuormansidontaliinoja jotka pulttasin kulmiin, räystäiden alle tai solmin talon viereisiin tukeviin puihin. Mieluummin pari harusta liikaa, kuin yhtään liian vähän. Kokeilin ylimmällä tasolla telineiden huojuttelua ja kun teline tuntui vakaalta, aloitin työt.
Ensin skrabaus, eli vanhan maalin poisto ja sen jälkeen puulle putsattujen pintojen lahosuojaus ja rakojen kittaus. Työssä on syytä käyttää päällemaalattavia, vesiliukoisia kittejä. Kittausta voi jatkaa myös ensimmäisen maalikerroksen päälle. Maali paljasti lisää rakoja jotka kannattaa tilkitä varsinkin tuulenpuoleisilta seiniltä ja metrin räystään alta. Yksi syy on tietysi ulkonäkökysymys, eli mustat raot vaaleassa maalipinnassa ei anna huoliteltua vaikutelmaa, toinen syy on tuulen puskeman veden pitäminen laudoituksen ulkopinnoilla.

Telineitä oli voitava siirtää aina maalustyön etenemisen mukaan ja siihen kevyet telineet sopivat hyvin. Harustuksen purku haittasi vauhtia mutta muuten ne liikkuivat kokonaisinakin melko kevyesti jopa yhden miehen voimin. Välitasot oli järkevää purkaa siirron ajaksi koska ne lisäsivät painoa tarpeettomasti.

Turvavaljaita on syytä käyttää korkeimmilla kohdin telineitä. Itse rakensin telineille lisäpituutta hieman kepulein konstein koolingeilla, jotka kulkivat telineiden tasoilta, puuhun pystyyn sidotuille tikapuille. Tällaiset viritelmät vaativat erityisesti turvatason kohottamista valjain.
En edes yrittänyt pudota kertaakaan mutta taitoihin ja hyvään onneen ei kannata luottaa. Työtä tehdessä saattaa unohtua varovaisuus. Koolinginpää ilmassa on varma ansa.

Maaleiksi valitsimme; pohjalle lahonsuojaksi vesiohenteisen puunsuojamaalin ja pintaan vesiohenteisen öljypohjaisen seinämaalin. Molemmat kuivuivat kohtuullisen nopeasti mutta työskentelyaika oli riittävä. Maalin ostopaikkoja voi kilpailuttaa tai etsiä, mikäli haluamasi maali sattuisi olemaan tarjouksessa, kuten meidän tapauksessamme. Pelkän alennuksen perusteella ei kuitenkaan maalia kannata valita. Kun maalaustyö vie aikaa viikokausia, sitä ei tee mieli uusia kovinkaan usein. Eli maalin pysyvyys on ensimmäinen kriteeri. Talo oli aiemmin maalattu vesiliukoisin värein, joten vesipohjaisuus tuli ikäänkuin pakosta. Maali kisaa kestävyydeltään hyvin öljyvärien kanssa. Aiempi maali kesti n. 30 vuotta ja sihen uskoisin tällä uudellakin maalipinnalla päästävän. Mökin seiniin pellavaöljymaali valittiin vaikeitten olosuhteitten vuoksi ja se on hilseillyt ja korjattu jo kertaalleen etelän puoleisissa ikkunanpokissa, vaikka aikaa oli maalauksesta kulunut vasta alle pari vuosikymmentä.

Pohjan putsaukseen käytin maaliscrabaa, pariakin eri mallia ja karkeaa hiekkapaperia.
Pensseleiksi valittiin pari leveää seinäsivellintä. Ota huomioon harjasten laatu, kaikki harjasmateriaalit eivät kestä kaikkia luiottimia. Seinäpensselin tulee olla myös paksuhko, jotta väriä pensselissä riittää laajemmalle alueelle krrallaan. Eri väreille omat pensselit. Kapeita pintoja (esim. raot) varten tarvitaan kapeampia siveltimiä. Maalauskertojen välillä pensselit on syytä pitää vesiastioissa olivatpa ne sitten vesi, taikka öljypohjaisessa maalissa.
Useassa tapauksessa riittää käsivoimat mutta koneista on apua jos seinäpinta halutaan mahdollisimman puhtaaksi. Esim. jos vaihdetaan muoviemulsiomaalipinta öljymaalille, entinen maali on syytä poistaa puulle mahdollisimman tarkkaan. Tällöin tarvitaan jo hiomakoneita. Yksi mahdollisuus on maalin kuumentaminen ja poistaminen sulana. Maalinpoistokemikaalejakin voi käyttää. Hiomatyökaluja löytyy vaikkapa verkkokaupoista esim: https://www.kivilinna.com/hiomakoneet ja kuumailmapuhaltimia maalinpoistoon: https://www.kivilinna.com/kuumailmapuhaltimet

Kun seinänpätkä oli kertaalleen lahosuojattu ja pohjamaalattu, tein lisäkittauksen ja kitin kuivuttua, maalasin toisen kerroksen. Joissakin kohdin maali imeytyi mataksi joten kolmaskin kerros oli levitettävä ainakin noihin kohtiin, jotta seinän maalipinta näytti kiilloltaan tasaiselta.
Ikkunapielet tuli myös puhdistaa ja maalata samalla kertaa jotta tulisi vältyttyä tarpeettomilta telineiden siirroilta. Niihin kannatti sivellä, myös  ja erityisesti pohjustukseksi, puunsuoja-ainekerros. Se tasoittaa maalipohjaa, estää homehtumisen ja lisää maalin pysyvyyttä. Silti kahteen kertaan sively pintamaalilla on tarpeen.

Maalipinnan välikuivatus vei aina päivän verran, varsinkin pintakerroksissa. Tämä heidastaa työtä mutta säästää tuon telineiden siirron vaivan. Varsinkin tuossa meidän tapauksessa, jolloin maapohja on korkeuseroiltaan vaihteleva ja telineiden pohjustus ja harustus vei suurimman osan siirtoajasta.

Talossamme oli kaksi ongelmaseinää. Molemmat päädyt olivat rinteessä ja toisessa päädyssä oli kaiken lisäksi pitkälle työntyvä erkkeri.
Länsipääty oli mielestäni hankalin, koska se oli jyrkässä rinteessä ja oli myös korkein. Telineiden tuentaa tosin auttoi siipirakennuksen katto ja sisäänkäynnin kivinen kaide. Töitä taas haittasi laajalle oksiaan levittänyt pihajasmike ja pihlaja.

Erkkeripäädyssä telineet täytyi rakentaa hyvinkin luovasti. Kaupallinen teline toimi ainoastaan siellä, missä maa oli tasainen ja loppuosa telineistä perustui tikapuuviritelmiin ja koolinkeihin. Viisaampi mies olisi kenties rakentanut sinne kunnolliset telineet puusta.
Molemmissa päädyissä riitti ympäröiviä puita harustamiseen.

Hilseilevä ja irtoava maali on poistettu. Rimojen päitä katkaistiin, jotta erkkerin kattohuovan ja vuoririman väliin jäisi riittävä väli kuivumisen takaamiseksi.. Nämä pahimmat, puulle putsatut alueet vaativat lahosuojapohjustuksen.

Itäpäädyssä on erkkeri jonka kiertäminen telineillä vaati hieman luovuutta. Virittelyä auttoi lähellä kasvavat puut joista sai hyvän tuen.

Eteläisellä seinäinnalla yllätti työmaan sade. Seinän suojelemiseksi oli ripustettava suuri muovipressu. Pressu oli kiinnitetty yläosastaan räystään alle jotta sadevesi valuisi pressun ulkopinnalle. Tuuli puhalteli pressun pullistelemaan. Ilmavirtaa lisäsi myös lämpöpumpun lämmönkeräimen tuuletus. Pressun alla oli hyvää tilaa tehdä puhdistusta ja maalata säästä piittaamatta. Kuivatusaika venyi ilman kosteudesta johtuen.

Eteläsuunnassa oli levein julkisivuosuus jossa telineitä oli jatkettava jotta työpintaa sai tarpeeksi. Välikuivaus eri käsittelykertojen välillä otti aikansa. Pienmmällä pinta-alalla aika olisi mennyt telineiden siirtelyyn tai kuivumisen odotukseen. Turvavaljaat odottelevat maalaria alimman koolingin yläpuolella. Siitä ylemmäs ei ilman niitä ollut asiaa. Vasemmalla näkyvät tikkaat oli köytetty tukevasti seinän vieressä kasvavaan puuhun.

Länsipääty oli haastava jyrkähkön maastonnousun vuoksi. Tässä telineet ovat vielä tasaisimmalla osalla pihaa. Harustus on kunnossa ja kiinnitykselle löytyi runsaasti hyviä kiinnityskohtia.

Seinien maalaus on tehty mutta kivijalka vaatii vuelä tasoituksen ja maalauksen. Sitä ennen on maalattava kellarin ikkunapuitteet.

Sitten piti aloittaa kivijalan korjaus ja maalaustyö.